Noituutta ja kummituksia

Elina Sikiö/Keijo Sikiö

kummituksia.jpg

Kuva teoksesta Sulo Siitonen: Ruokolahti, Kotiseutulukemisto III, s. 197, Imatra 1985

Elina Sikiön, o.s. Kemppisen kertomus on nauhoitettu jouluna 1965 sekä 5.6. ja 16.6.1966, hänen 75-vuotispäivänään. Nauhalta kooten kirjoittanut Keijo Sikiö vuonna 2004.

Elina kertoo:

Noituutta ja kummituksia esiintyi paikoin. Lampaanpään keritsijöitä kävi toisinaan ja karjaa keväällä metsälaitumelle laskettaessa emäntä kävi oven päälle jalat harallaan, että lehmät tulisivat kotiin illalla.

Eräässä talossa Eräjärvellä kummitteli. Ruokaan tuli tuhkaa, jos väki oli poissa tuvasta. Kun mies kävi penkille loikomaan, hän otti tupakkapussin pään alle, että tätä et ainakaan vie, pian miehen otsaa kolisteltiin pussilla.

Kerran mies meni naisten turvaksi pellavasaunaan, kävi loikomaan kodan penkille ja pani kirveen päänsä alle. Kummitus otti kirveen ja hakkasi saunan kiviin ettei jäänyt kuin vähän hamaraa tähteeksi. Kummittelu loppui kun löydettiin ja poltettiin noitavälineet.

Eräjärven kummituksesta kerrotaan myös Sulo Siitosen teoksessa Ruokolahti kotiseutulukemisto I, Imatra 1980, s. 124-128. Karjataikoja on kertonut Johannes Hämäläinen III-osassa, s. 197-202, Imatra 1985.